Tuuli kävi kovaa lännestä, oli silti lämmin kuin alelaarista hankitun Blissin henkäys. Tuuli oli niin kova, että piti näillä pikkupurkeilla pyöriä ensin hieman suojassa, mutta jo vain kun alkoi antikeinunta-aine vaikuttamaan päästiin Rääpyksen kylkeen.
Eilen oli tietopaikoilla havaittu lihavaa rautua kylien lähellä, kuka sitä nyt kesällä jaksaisi missään selillä aikaansa viettää missä ei mitään tapahdu. Eipä kai ne raudut papanaankaan pääse. Fööni oli kova ja Suutari-Sepon lippistä piti kiristää kaksi kertaa (palatessa lensi järveen, mutta haavi pelasti).
En luota yleensä tippaakaan vaappuihin, mutta ainahan ne pettäjät osaa temput. Jo vain kun Rääpyksen kylkeen ajoi sopivassa kulmassa, alkoi alushousuallussa kutkuttaa, kala oli syönyt sipsejä Onnenpyörän aikaan. Janne Porkka olisi voinut kyllä selostaa aallossa taikinoinnin, mutta onneksi vokaalit riittivät. Pituus ei ollut valtava, mutta oli hienoa saada terve ja hyvinvoiva rautu.
